Olemme kolme YAMK opiskelijaa ja teimme opintoihin liittyen kirjallisuuskatsauksen jodivarjoaineen turvallisesta käytöstä. Tarkastelemme aihetta tässä blogitekstissä röntgenhoitajan näkökulmasta ja siitä kuinka tärkeää on saada tarpeeksi ajantasaista koulutusta varjoainereaktioihin liittyen. Säännölliset koulutukset ja harjoittelu on yksi tapa varmistaa röntgenhoitajan toimintavalmius varjoainereaktioiden sattuessa kohdalle
Allergiatestaus ennen tutkimusta?
Yksi mahdollisuus potilasturvallisuuden lisäämiseen ja vakavien varjoainereaktioiden ehkäisemiseen olisi allergiatestaus, joka nostettiin kahdessa tarkastelemassamme artikkelissa esille. Tutkimuksissa selvitettiin mahdollisuutta testata jodiaineallergiaa ihotesteillä ennakkoon potilailta, jotka ovat tulossa tietokonetomografiatutkimuksiin. Tutkimukset tällä saralla ovat alkutekijöissä ja lisätutkimusta tarvitaan. Hyvä saumaton yhteistyö röntgenhoitajien, radiologien ja allergologien kesken on erittäin tärkeää, jotta mahdollista allergiatestausta voidaan kehitellä ja viedä eteenpäin.
Röntgenhoitajien säännöllinen koulutus
Ruotsalaisessa tutkimuksessa nousi esiin tarve röntgenhoitajien säännölliselle ensiapukoulutukselle. Varjoainereaktiot ovat hyvin harvinaisia, mutta reaktion tullessa röntgenhoitaja on yleensä ensimmäisenä paikalla. Tutkimuksessa nostettiin esiin säännöllisen koulutuksen ja tietotaidon ylläpitämisen merkitys. Röntgenhoitajan tulee tunnistaa tilanne ja osata toimia oikein. Ensimmäiset minuutit voivat olla potilaalle ratkaisevia. Harvinaisuutensa vuoksi tilanteisiin ei muodostu riittävää rutiinia muuten kuin säännöllisellä harjoittelulla. Varjoainetta käytettäessä jokaisen tulisi tiedostaa oma osaamisensa ja pitää huolta siitä, että osaa tarvittaessa toimia oikein.
Mitä sinun tulisi tietää varjoaineiden turvallisuudesta?
Jodipitoiset varjoaineet ovat keskeisessä roolissa röntgenhoitajien päivittäisessä työssä kuvantamisen parissa. Jodivarjoaineita käytetään kuvauksissa sisäisten rakenteiden näkyvyyden parantamiseksi.
Jodivarjoaineet ovat yleisesti hyvin siedettyjä, mutta potilasturvallisuuden näkökulmasta on hyvä huomioida myös mahdolliset riskit. Varjoaineet voivat aiheuttaa lieviä yliherkkyysreaktioita; kuten ihon punoitusta, pahoinvointia tai kutinaa. Varjoaineet voivat aiheuttaa myös vakavampia reaktioita, kuten esimerkiksi anafylaksian tai jos munuaisten toiminta on heikentynyt, ne voivat aiheuttaa munuaisvaurioita.
Kirjoittajat Mia Mustalahti, Annina Huttunen ja Nea Hemmo ovat röntgenhoitajia ja YAMK opiskelijoita
Lähteet
Caron J, Graf S, Delebarre-Sauvage C. (2020). Immediate hypersensitivity reactions to iodinated contrast media: The diagnosis of allergy by skin testing. Clin Transl Allergy 12(12):e12214. doi: 10.1002/clt2.12214.
Meucci E, Radice A, Fassio F, Sibilio M, Iorno M.L.C, Testi S, Severino M, Macchia D. (2022) Diagnostic approach to hypersensitivity reactions to iodinated contrast media: a single-center experience on 98 patients. Eur Ann Allergy Clin Immunol 52(5):220-229. doi: 10.23822/EurAnnACI.1764-1489.
Trygg E, Bjällmark A, Ahlander BM, Kihlberg J. (2024) Radiographers’ confidence in handling iodine based contrast media hypersensitivity reactions. Radiography 30(1):21-27. doi: 10.1016/j.radi.2023.10.007