Magneettikuvausten (MRI) yleistyessä myös sisäkorvaistutepotilaiden kuvaukset ovat yleistyneet. Sisäkorvaistutteiden magneettikuvauksissa on kuitenkin paljon huomioitavaa, sillä istute voi kuva-artefaktojen lisäksi aiheuttaa mahdollisia haittavaikutuksia. Laite voi liikkua ihon alla kivuliaasti tai jopa rikkoutua. Uuden ajan sisäkorvaimplanteissa näiltä haittavaikutuksilta voidaan välttyä jopa kokonaan – miltä kuulostaisi magneettikuvaus kivuttomasti, ilman esivalmisteluja? Tässä blogitekstissä esittelemme sitä, kuinka uudenlaiset sisäkorvaistutteet ovat muuttamassa magneettikuvauksia entistä turvallisimmiksi kirjallisuuskatsauksemme tulosten pohjalta.
Sisäkorvaistutteisiin liittyvät haittavaikutukset
Sisäkorvaistutteen osat eivät sisällä ferromagneettista metallia, mutta istutteet sisältävät magneetin, joka on implantoitu potilaan ihon alle. Magneetin on tarkoitus pitää laitteen kuulokojetta muistuttavaa, ulkoista osaa paikallaan potilaan päätä vasten. Kun potilas altistuu magneettikuvauslaitteen voimakkaalle magneettikentälle, implantin sisäinen magneetti yrittää kääntyä vastaamaan magneettikentän suuntausta. Tämä liike voi johtaa haittavaikutuksiin, joista vakavin on implantin siirtyminen ja se voidaan joutua korjaamaan kirurgisesti. Magneettikentälle altistuminen voi johtaa myös implantin magneetin toiminnan muutoksiin. Yleisin raportoitu haitta on kipu implantin alueella, joka voi olla jopa niin voimakasta, ettei kuvantaminen onnistu.
Viime vuosien aikana haittavaikutuksia on ennaltaehkäisty eri keinoin laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti. Vanhemmat mallit saattavat olla ehdottomia vasta-aiheita kuvaukselle. Joitain implantteja voidaan kuvata niin, että niiden sisäinen magneetti poistetaan kirurgisesti ennen kuvausta. Joidenkin mallien implantin osia ei tarvitse poistaa kuvantamisen ajaksi, mutta potilaan pään ympärille on laitettava painesidos, jonka tarkoitus on pitää implanttia paikallaan kuvantamisen aikana. Esivalmisteluissakin on omat haittansa. Invasiivinen kirurgia pitää aina sisällään tulehdusriskin, kun taas tiukka painesidos voi olla niin kivulias, että magneettikuvausta ei voida tehdä ilman anestesiaa.
Uudenlaiset sisäkorvaistutteet magneettikuvauksissa
Markkinoille on tullut uudempia malleja, jotka eivät vaadi edellä mainittuja työläitä esivalmisteluja ennen kuvausta. Erityisesti sisäkorvaistutteet, jotka sisältävät vapaasti kääntyvän magneetin (diametric magnet), ovat tutkimusten mukaan osoittautumassa turvallisiksi ja kivuttomiksi. Kun implantin sisäinen magneetti voi kääntyä vapaasti magneettikuvauslaitteen magneettikentän suuntaiseksi, ei kuvauslaitteen magneettikenttä liikuta implanttia ja yleisimmiltä haittavaikutuksilta vältytään.
Tutkimustietoa näiden laitteiden magneettiturvallisuudesta tarvitaan lisää. Useat tutkimukset ovat kuitenkin jo raportoineet, ettei tämänkaltaisten implanttien kuvausten yhteydessä ole ilmennyt haittavaikutuksia edes ilman esivalmisteluja. Laitevalmistajat markkinoivatkin kyseisiä malleja MR-turvallisina ja kivuttomina. Tulokset voivat tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa sisäkorvaistutepotilaita voidaan kuvata ilman esivalmisteluita tai pelkoa haittavaikutuksista, mikä avaa reitin magneettikuvauksiin yhä useammalle.
On tärkeää, että kuvauksia suorittavat röntgenhoitajat pysyvät ajan tasalla implanttien kehityksessä, jotta he tietävät, kuinka eri mallit vaikuttavat kuvausten turvallisuuteen. Kirjoittajat toivovat, että nämä uudenlaiset implantit mahdollistavat yhä useammille sisäkorvaistutepotilaille magneettikuvauksen tulevaisuudessa – ilman huolia haittavaikutuksista.
Kirjoittajat Johanna Kerola ja Minttu Rantahalvari-Määttä ovat kliiniseksi asiantuntijoiksi opiskelevia röntgenhoitajia, jotka suhtautuvat intohimoisesti magneettiturvallisuuteen.
Lähteet:
Coon, M. (2019). NEW Cochlear™ Nucleus® Profile™ Plus Series Cochlear Implant: How it Works. https://pronews.cochlear.com/profile-plus-cochlear-implant-how-it-works/ Luettu 4.12.2024
Helbig, S., Thiemann, N., Hattingen, E., Loth, A., Stöver, T., & Leinung, M. (2024). Prospective study on magnetic resonance imaging in cochlear implant patients. Eur Arch Otorhinolaryngol, 281(3), 1231–1242. https://doi.org/10.1007/s00405-023-08224-1 Luettu 4.12.2024
Rupp, R., Balk, M., Sievert, M., Leibl, V., Schleder, S., Allner, M., Iro, H., Hoppe, U., Hornung, J., & Gostian, A. O. (2023). Risk of magnetic resonance imaging-induced magnet dislocation for different types of cochlear implants: a single-center retrospective study. J Otolaryngol Head Neck Surg, 52(1), 28. https://doi.org/10.1186/s40463-023-00633-w Luettu 4.12.2024
Todt, I., Rademacher, G., Grupe, G., Stratmann, A., Ernst, A., Mutze, S., & Mittmann, P. (2018). Cochlear implants and 1.5 T MRI scans: the effect of diametrically bipolar magnets and screw fixation on pain. J Otolaryngol Head Neck Surg, 47(1), 11. https://doi.org/10.1186/s40463-017-0252-9 Luettu 4.12.2024
Young, N. M., Hoff, S. R., & Ryan, M. (2021). Impact of Cochlear Implant With Diametric Magnet on Imaging Access, Safety, and Clinical Care. Laryngoscope, 131(3), E952–E956. https://doi.org/10.1002/lary.28854 Luettu 4.12.2024